Otteita Espanjan ja Suomen välisestä verosopimuksesta

Suomen Säädöskokoelman Sopimussarja n:o 67/1968

(Asetus 8.11.1968/599)

2. artikla:  Asiallinen soveltamisala

2.     Tulon ja omaisuuden perusteella suoritettavina veroina pidetään kaikkia kokonaistulosta ja –omaisuudesta maksettavia veroja niihin luettuina irtaimen tai kiinteän omaisuuden luovuttamisesta saadusta voitosta, samoin kuin yritysten maksamien työpalkkojen (sosiaaliturvaosuutta lukuun ottamatta) sekä omaisuuden arvonnousun perusteella määrättävät verot.

3.     (Muut. SopS 109/1991, A 13.12.1991/1500)  Tällä hetkellä suoritettavat verot, joihin sopimusta sovelletaan, ovat

a)     Espanjassa

1)     luonnollisten henkilöiden tulosta suoritettava vero (El Impuesto sobre la Renta de las Personas Fisicas);

2)     yhteisövero (El Impuesto sobre Sociedades);

3)     omaisuudesta suoritettava vero (El Impuesto sobre el Patrimonio); ja

4)     tulosta ja omaisuudesta suoritettavat paikalliset verot (Las impuestos locales sobre la renta y el patrimonio); (jäljempänä ”Espanjan vero”);

b)    Suomessa

1)     valtion tulo- ja varallisuusvero;

2)     kunnallisvero;

3)     kirkollisvero; ja

4)     lähdevero;

 (jäljempänä ”Suomen vero”);

4. artikla:  Verotuksellinen kotipaikka

1.  Sovellettaessa tätä sopimus tarkoitetaan sanonnalla ”sopimusvaltiossa    asuva henkilö” jokaista henkilöä, joka kysymyksessä olevan valtion lainsäädännön mukaan on siellä verovelvollinen asumisen, pysyväisen oleskelun, liikkeen johtopaikan tai muun sellaisten perusteen nojalla.

2.  Milloin luonnollinen henkilö 1 kohdan määräysten mukaan on kummassakin sopimusvaltiossa asuva, menetellään seuraavasti:

a) hänen katsotaan asuvan siinä sopimusvaltiossa, missä hänellä on käytettävissään pysyvä asunto.  Jos hänellä on käytettävänään pysyvä asunto molemmissa sopimusvaltioissa, katsotaan hänen asuvan siinä sopimusvaltiossa, johon hänellä on kiinteimmät henkilökohtaiset ja taloudelliset siteet (elinetujensa keskus);

b) milloin ei voida todeta, kummassa sopimusvaltiossa hänen elinetujensa keskus on, taikka milloin hänellä ei ole pysyvää asuntoa käytettävissään kummassakaan sopimusvaltiossa, katsotaan hänen asuvan siinä sopimusvaltiossa, missä hän tavanomaisesti oleskelee;

c) milloin hän oleskelee tavanomaisesti molemmissa sopimusvaltioissa tai ei tavanomaisesti oleskele kummassakaan niistä, katsotaan hänen asuvan siinä valtiossa, jonka kansalainen hän on:

d) milloin hän on molempien sopimusvaltioiden kansalainen taikka ei ole kummankaan valtion kansalainen, on sopimusvaltion asianomaisten viranomaisten sopimuksin ratkaistava asia.

3.  Milloin yhtiö on 1 kohdan määräysten mukaan molemmissa sopimusvaltioissa asuva, on sen katsottava asuvan siinä valtiossa, jossa sen tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee.

III  luku:         Tulon verottaminen

6.  artikla:       Kiinteästä omaisuudesta satu tulo

1.  Kiinteästä omaisuudesta saadusta tulosta voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, missä omaisuus on. 

7.  artikla:       Liiketulo

1.      Sopimusvaltiossa olevan yrityksen tuottamasta voitosta verotetaan vain siinä valtiossa, jollei yritys harjoita toisessa sopimusvaltiossa liiketoimintaa siellä olevassa kiinteästä toimipaikasta. Mikäli yritys harjoittaa liiketoimintaa edelläsanotuin tavoin, voidaan tuossa toisessa valtiossa verottaa yrityksen tuottamasta tulosta, mutta vain kiinteään toimipaikkaan kuuluvasta tulon osasta.

18.  artikla:     Eläkkeet

Mikäli 19 artiklan 1 kohdan määräyksistä ei muuta johdu, verotetaan aikaisempien palvelukseen perustuvista eläkkeistä ja muista samanluonteisista hyvityksistä vain siinä sopimusvaltiossa, jossa hyvityksen saaja asuu.

19.  artikla:     Julkiset palvelukset

1.      (Muut. SopS 39/1974, A 661/31.7.1974)  Hyvityksistä niihin luettuna eläkkeet, jotka suoritetaan sopimusvaltion tai sen julkisoikeudellisen yhdyskunnan tai yhteisön, itsemääräämisoikeuden omaavan elimen tai julkisoikeudellisen oikeushenkilön varoista tai niiden perustamista rahastoista luonnolliselle henkilölle palveluksista, jotka on suoritettu tälle valtiolle, yhdyskunnalle, yhtiölle, elimelle tai oikeushenkilölle, verotetaan vain tässä valtiossa. Tätä määräystä ei kuitenkaan sovelleta, milloin hyvitys suoritetaan henkilölle joka on toisen sopimusvaltion kansalainen. Tässä tapauksessa hyvityksestä verotetaan vain siinä sopimusvaltiossa, jossa asuva tämä henkilö on.

2.      Tämän sopimuksen 15, 16 ja 18 artiklan määräyksiä sovelletaan hyvityksiin ja eläkkeisiin, jotka suoritetaan sopimusvaltion, sen julkisoikeudellisen yhdyskunnan tai yhteisön harjoittaman teollisuus- tai liiketoiminnan yhteydessä tehdyistä palveluksista.

IV luku:   Omaisuuden verottaminen

22.    artikla: Omaisuus

1.      Tämän sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa määritellyistä kiinteästä omaisuudesta

 voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, missä omaisuus on.